Rippikoulu
Rippikoulu on paikka, jossa nuori saa miettiä elämän tärkeitä asioita. Rippikoulussa nuori voi vahvistaa omaa identiteettiään eli käsitystä itsestään ja pohtia sitä, mikä elämässä on hänelle tärkeää.
Tervetuloa rippikouluun!
Rippikoulussa jutellaan elämästä ja uskosta, ja tehdään asioita yhdessä ryhmän ja ohjaajien kanssa. Useimmiten nuori käy rippikoulun sinä vuonna, kun hän täyttää 15 vuotta.
Rippikoulu on kuin seikkailu, joka antaa hyviä eväitä tulevaisuutta varten.
Rippikoulu on opetusta, jossa perehdytään tarkemmin kristilliseen uskoon ja kirkkoon. Samalla tutustutaan seurakuntamme toimintaan ja palveluihin. Rippikouluun kuuluu tietty määrä opetusta. Rippikoulun käyminen edellyttää yhteisiin kokoontumisiin osallistumista ja vaadittujen tehtävien suorittamista, ellei ole erikseen sovittu esimerkiksi etärippikoulusta. Kaikista näistä saa ohjeet rippikoulun alussa yhteisessä infotilaisuudessa.
Riparilla pohditaan ja ihmetellään elämää ja etsitään vastauksia nuoren elämäntilanteesta nouseviin kysymyksiin.
Rippikoulun voi käydä milloin tahansa myöhemminkin. Sen voi käydä, vaikkei olisi seurakunnan jäsen, mutta vain kastetut seurakunnan jäsenet voidaan konfirmoida.
Rippikoulun aikajana
Rippikouluun ilmoittaudutaan syksyllä. Yhteiset kokoontumiset toteutetaan ennen rippileirejä. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Teemapäivät, jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta, leiri ja konfirmaatiojuhla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Rippikouluinfo pidetään 10.9.2026. Siitä alkaa ilmoittautuminen ja voi esittää toiveen, mihin ryhmään haluaisi. Huolehdi ilmoittautumisesi ajoissa, koska ryhmävalintojen jälkeen ilmoittautuminen sulkeutuu.
Tutustutaan!
Varsinainen opetusjakso alkaa oman rippikouluryhmän kokoontumisella. Ryhmäytyminen on tärkeä osa rippikoulun aloitusta. Luottamus kavereihin, ohjaajiin ja koko ryhmään takaa onnistuneen rippikoulukokemuksen.
Ennen rippileiriä
Alkuinfossa rippikoululaisille jaetaan rippikoulukortit. Korttiin kerätään merkkejä seurakuntaan ja sen toimintaan tutustumisessa. Merkkien kerääminen on osa rippikouluopetusta. Rippikoulukortin täyttäminen kuuluu myös muualla rippikoulun käyville muhoslaisille. Kortti palautetaan täytettynä ennen leirijaksoa.
Leiri
Rippikoulun leirijakso on koko rippikoulujakson ydin. Talvileirit pidetään hiihtoloman aikaan. Kesäleirit ovat Koortilassa. Niiden pituus on viisi vuorokautta. Vuosittain voi olla myös vaihtuvia leirijaksoja ja -tapoja käydä rippikoulu.
Konfirmaatio ja rippijuhlat
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin! Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla. Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden.
Lue lisää rippijuhlasta
Rippikoulun jälkeen
Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuorten toimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään!
Tietoa rippikoulusta
Millainen rippikoulu voi olla?
Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin.
Leiripäivinä osallistutaan rippikouluopetukseen, tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on vapaampaa ohjelmaa, joka päättyy iltahartauteen. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.
Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli rippikoulun käyneitä nuoria, jotka auttavat ja opastavat.
Milloin rippikoulu käydään ja kuka voi osallistua?
Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.
Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.
Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.
Rippikouluun ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan 11.9-27.9.2026. Muhoksella nuoria tiedotetaan rippikouluun ilmoittautumisesta. Ilmoittautuminen tapahtuu seurakunnan kotisivujen kautta. Ilmoittautumisen yhteydessä valitaan haluttu rippikouluryhmä. Kavereiden kanssa voi sopia etukäteen ilmoittautumisesta samaan ryhmään. Seurakunta pidättää oikeuden muodostaa rippikouluryhmät. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.
Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Mitä rippikoulusta saa?
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:
- toimia kastettavan lapsen kummina
- asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
- saa äänioikeuden seurakuntavaaleissa, kun täyttää 16 vuotta.
- voi mennä kirkossa naimisiin( tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
- osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
Rippijuhla on nuoren oma juhla
Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu
Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.
Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.
Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmäripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.
Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.
Pitääkö opetella jotakin ulkoa?
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.
Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.
Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:
- Uskontunnustus
- Isä meidän -rukous
- Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
- Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)
Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun, katekismukseen ja virsikirjaan.
Turvallinen ja monipuolinen hengellisyys rippikoulussa
Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.
Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.
Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.
Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.
Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä.
Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.
