Ristiäiset

Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä seurakuntaan ja varaa aika ristiäisille.

Muhoksen kirkkoherranvirasto palvelee maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-13. Puhelinnumero on 040 134 5207, sähköposti on muhoksen.seurakunta@evl.fi. Voit myös olla yhteydessä suoraan pappiin. Jos kaste tapahtuu muualla kuin omassa seurakunnassa, pitää olla yhteydessä ko. seurakuntaan. Kotiseurakunnasta haetaan mukaan kastekynttilä, kummikirjat ja kastetodistus.

Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Pappi ottaa mukaan digi- ja väestövirastosta tulleen lomakkeen.

Kaste voidaan tehdä myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.  Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.

Ennen ristiäisiä pappi ottaa sinuun yhteyttä ja sopii tapaamisen. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.

Ristiäisiin tarvitaan ainakin yksi kummi. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Jos kummin löytäminen tuntuu vaikealta, pappi voi auttaa asiassa. Pappi tarvitsee ennen ristiäisiä kummien henkilötunnukset, jotta hän voi tarkistaa kummikelpoisuuden.

Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.

Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.

Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.

Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Seurakunnalta on mahdollisuus lainata kastepukua. Kirkkoherranvirasto tai pappi palvelevat tässäkin asiassa.

Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.

Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina. Vanhemmat voivat sopia etukäteen, kuka kuivaa vauvan pään. Se on sopiva tehtävä esimerkiksi kastettavan sisarukselle tai jollekin lapsivieraalle.

Oman seurakunnan alueella toimitettavissa kasteissa pappi tuo mukanaan kastekynttilän ja kummikirjat sekä kastetodistuksen.

Kastettavalla lapsella pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummina voi olla useammalle lapselle.

Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta.

Lisätietoa saa esimerkiksi sivulta kaste.fi

Ristiäiset eli kastejuhla voidaan pitää kotona, isovanhempien luona tai jossain muussa halutussa paikassa. Myös seurakunnan tilat: kirkko, seurakuntakoti, Koortila ja Laitasaaren rukoushuone ovat mahdollista varata ristiäisiä varten. Muista kuin kirkosta peritään vuokra. Seurakunnan tilat varataan kirkkoherranvirastosta.

Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.

Ristiäiset alkavat virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen vanhemmat kertovat vauvan nimen tai pappi kertoo sen heidän puolestaan. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.

Kasteen yhteydessä saatetaan lukea psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Myös vauva on suuri ihme.

Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuutta. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.

Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.

Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.

Kastettavalle lapselle voi kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja tilaisuuden aikana. Kastevedestä voi tehdä muiston kaatamalla sen johonkin tärkeään paikkaan, esimerkiksi pihapuun juurelle.

Muhoksen kirkossa on kastepuu, johon ripustetaan lapsen nimi, jos vanhemmat haluavat. Kasteen sunnuntain yhteydessä tammikuussa, vanhemmat voivat noutaa oman kastelehden muistoksi.